sunnuntai 20. marraskuuta 2022

Valoa tarvitaan

 

Kausivalot kertovat, että olemme menossa vuoden pimeintä aikaa kohti. Talvipäivänseisaus on 21.12. siis reilun neljän viikon kuluttua.

Tänä aamuna luin Psalmia 36, se on Daavidin psalmi. Se sai ajattelemaan, että on olemassa vielä tärkeämpi valonlähde kuin mikään valoa tuottava tekninen laite. Ja juuri sillä valolla, josta Daavid puhuu, on ihmeellinen voima elämäämme, jos sen valon löydämme. Psalmissa 36 jakeet 6 – 10 kuuluvat näin.

”Herra, sinun armosi täyttää taivaat, pilviin ulottuu sinun uskollisuutesi. Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi kuin suuri syvyys. Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmiset turvautuvat sinun siipiesi suojaan. He saavat kyllänsä sinun huoneesi runsaista antimista, sinä juotat heitä suloisuutesi virrasta. Sillä sinun luonasi on elämän lähde, sinun valossasi me näemme valon.

Daavidilla oli omakohtaista kokemusta taisteluista, niin sotilaana kuin hengellisessä elämässään. Psalmin alkujakeissa hän ilmaisee, miten synti voi silotella ihmisen silmissä asioita, niin ettei hän huomaa eikä vihaa pahuuttaan, ihminen ei sokeana ymmärrä tehdä hyvää.

Daavid jatkaa vielä jakeessa 11: ”Säilytä armosi niille, jotka sinut tuntevat, ja vanhurskautesi oikeamielisille.”

Niin, löytyykö tänään se valo, joka vie elämän lähteelle? Ehkä joskus on hyvä pysähtyä hetkeksi. Kyllä Jumala puhuu ihmiselle tänäänkin. Missä on se valon lähde?

Jeesus on tänäkin päivänä iankaikkisen elämän lähde, valon lähde, anteeksiantamuksen lähde. Muutama esimerkki. Jeesus kohtasi samarialaisen naisen Sykarin kaivolla. Jeesus pyysi naiselta vettä juotavaksi, hän oli matkasta väsynyt. Nainen ihmetteli, että miksi Jeesus häneltä pyytää, hänhän oli nainen ja vielä samarialainen. Käytiin keskustelu. Nainen sanoi tietävänsä, että Messias tulee, hän, jota sanotaan Kristukseksi. Siihen Jeesus vastasi: ”Minä olen se, minä, joka puhun kanssasi.” ”Minä Olen” on Jumalan nimi, Jeesus ilmaisi olevansa Jumala, Kristus, Messias.  Jeesus oli aiemmin puhunut naiselle elävästä vedestä, sellaisesta vedestä, jonka hän antaa ja josta tulee lähde vastaanottajansa sydämessä ja se lähde kumpuaa iankaikkiseen elämään. Nainen uskoi ja hänen sydämeensä tuli elävä toivo ja rauha.

Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo.” Joh. 8: 12.

Jeesukselta kysyttiin: ”Mitä meidän on tehtävä, jotta tekisimme Jumalan tekoja?” Jeesus vastasi heille: ”Jumalan teko on se, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” Joh. 6:29. Tämän jälkeen Jeesukselta kysyttiin, että minkä tunnusteon sinä teet, että me sitten uskoisimme. Israelin kansa oli vaeltanut Egyptin orjuudesta erämaan halki ja isät söivät matkalla mannaa, jota heille oli taivaasta annettu. Mitä Jeesus nyt tekisi, että todistaisi olevansa Jumalan lähettämä.  Jeesus vastasi, ettei Mooses antanut leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta todellisen leivän.Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”Minä olen elämän leipä.”

”Minä olen maailman valo.” Näin Jeesus sanoi ja tämä on totta tänäkin päivänä.