Erityistehtävä

Noin tasan vuosi sitten kirjoitin seurakuntamme lehteen kirjoituksen, jonka otsikkona oli ’Ajat muuttuvat, tehtävä ei’. Otsakkeen ajatus pitää edelleen paikkansa molemmilta osiltaan. Vuosi sitten ei edes mielessä käynyt, että seurakunnissa joudutaan peruuttamaan erilaisia tilaisuuksia ja kokoontumisia nopeasti leviävän viruksen takia.

Totesin tuossa kirjoituksessa myös, että meillä on tänään hyvät olot. Pitänee paikkansa edelleen virusuhkasta huolimatta. Onhan meillä tavattoman korkeatasoinen terveydenhuolto. Viranomaisten ohjeita ja määräyksiä on syytä noudattaa.

Aikojen muutos näkyy tapojen muuttumisena. Vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jossa aiheena oli suomalaisten suhtautuminen kristinuskoon. Tutkimustulos kertoi, että nuoret suomalaiset maallistuvat ja moni on luopunut jumaluskosta. On vaikea saada ihmisiä tulemaan jumalanpalveluksiin tai hengellisiin tilaisuuksiin, joissa he kuulisivat sanoman Jeesuksesta Kristuksesta.

Työhuoneeni seinällä on kankaasta tehty taulu. Taulussa on kuvattuna nuori tyttö kynttilä kädessään ja teksti ”Älä kätke valoasi. Anna sen loistaa kaikille.” Jos ihmiset eivät tule hengellisiin tilaisuuksiin, menkäämme me heidän luokseen. Tämä on tuon taulun sanoma.

Tämä blogini on hyvä tapa edes pienenä tuikkuna olla. Nykyään on todellakin erinomaiset mahdollisuudet pitää yhteyttä vaikka maapallon toiselle puolelle tai lähempänä oleviin älypuhelinten ja netin kautta.

Sanomaa Jeesuksesta on viety yli kahdentuhannen vuoden ajan alkaen Jerusalemista aina maailman ääriin asti. Näin se alkoi: Diakoni Stefanoksen surmaamisen jälkeen puhkesi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan. Sen seurauksena apostoleja lukuun ottamatta kaikki hajaantuivat pitkin Juudean ja Samarian paikkakuntia. Uskovat siis joutuivat lähtemään kodeistaan vainon tähden. Uusille seuduille tullessaan he eivät suinkaan salailleet, miksi olivat sinne tulleet. Päinvastoin he kulkivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa. He olivat Jeesuksen todistajia. Raamattu kuvaa alun tällä tavalla.

Historia tietää kertoa kristittyjen vainoista. Vainottuja, kärsiviä kristittyjä on tänäänkin. Silti evankeliumi leviää, sillä Jumalan antama pelastus ja iankaikkinen elämä on sittenkin tärkein asia ihmisen elämässä.

Tunnen ihmisiä, jotka ovat menneet pitaali(lepra)sairaaloihin julistamaan Raamatun sanomaa. On ihmisiä, jotka ovat toimineet malaria-alueilla ja itsekin sairastuneet. He ovat menneet, sillä Jumala antoi heille tehtävän.

Ympäri maailmaa on tänä päivänä tilanne se, ettei voi järjestää isoja tapahtumia, mutta Jumala voi antaa täsmäjohdatuksia. Aina voimme rukoilla toisten ihmisten puolesta ja pitää esillä Jumalan antama valo ja osoittaa, että turvamme on Jumalassa tänäkin päivänä.

”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo Herralle: ”Sinä olet minun turvani ja linnani, minun Jumalani, johon minä luotan.” Ps. 91: 1, 2