maanantai 13. huhtikuuta 2020

Toivo paremmasta



Sepelkyyhky huhuilee ja maa sinertää skilloista, muutama keltaisena hehkuva krookuskin näkyy. Siinä on keväänmerkkejä, aivan samoin kuin viime keväänä suunnilleen samoihin aikoihin. Vuoden kierto ei ole muuttunut, vaikka moni muu asia on muuttunut ja todella paljon.
Pian ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus näyttäytyi Magdalan Marialle ja ilmestyi lukkojen takana oleville opetuslapsille. Kahdeksan päivän kuluttua opetuslapset olivat jälleen koolla ja tälläkin kertaa ovet olivat lukittuina. Tuomas oli tällä kertaa heidän kanssaan. Jeesus tuli uudelleen, jotta Tuomaskin sai nähdä naulanjäljet Jeesuksen käsissä ja koskettaa Jeesuksen kylkeä, jonka yksi sotamies oli lävistänyt todetakseen, että Jeesus oli varmasti kuollut. Tuomas lausui tuossa hetkessä sanat: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!”

Tuomas ja kaikki toisetkin iloitsivat, Jeesus elää, Hän on noussut kuolleista!
Jeesus vietti pääsiäisen jälkeen vielä neljäkymmentä päivää maan päällä ennen taivaaseenastumistaan. Siitä kymmenen päivän kuluttua vuodatettiin Pyhä Henki. Se oli helluntai.

Vuosia sitten olin vapaaehtoistyössä Israelissa. Sain olla silloin mukana eräässä tilaisuudessa, joka osui ajallisesti juutalaisten shavuot-juhlan, meidän helluntain, aikoihin. Tuossa tilaisuudessa piti pienen puheen Jerusalemin Heprealaisen Yliopiston rehtori. Merkitsin muistiin tuon puheen ajatuksia.
Hän sanoi, että Raamatussa on annettu kolme juhlaa: pesach (pääsiäinen), shavuot (helluntai) ja sukkot (lehtimajanjuhla). Pesachia ja sukkotia vietetään seitsemän päivää, pesachia Egyptistä lähdön muistoksi, sukkotia erämaavaelluksen muistoksi. Shavuotia vietetään samaan aikaan, johon ajoittuu tooran antaminen Siinailla. Sinä päivänä annettiin toora. Ei määrätty kuitenkaan viettämään muistoksi eikä määrätty juhlan kestoa, koska tooraa pitää lukea joka päivä. Kun luette tooraa ja opettelette joka päivä sitä, saatte siunauksen. Näin juutalainen yliopiston rehtori puhui.

Tooraa pitää lukea joka päivä, näin hän kehotti. Ajattelen, että tämä on meillekin kehotus lukea Jumalan Sanaa, Raamattua, joka päivä.
Herran enkeli kehotti Filipposta menemään Jerusalemista Gazaan vievälle autiolle tielle. Filippos lähti ja pian tietä matkasi vaunuissaan Etiopian kuningattaren hoviherra, joka oli käynyt Jerusalemissa rukoilemassa. Hän istui vaunuissa ja luki profeetta Jesajaa. Filippos juoksi vaunujen luo ja kuuli miehen lukevan profeetta Jesajaa, ja Filippos kysyi: ”Ymmärrätkö myös, mitä luet?” Aika suora kysymys. Hoviherra vastasi, että kuinka hän voisi ymmärtää, kun kukaan ei opasta. Filippos nousi vaunuihin. ”Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi…” Jes. 53: 7, 8, oli se kohta, mitä mies oli lukenut. Hoviherra pyysi Filipposta selittämään kenestä oli kysymys. Filippos alkoi puhua ja julistaa evankeliumia Jeesuksesta. Hoviherra sai ottaa sanoman vastaan, uskoa Jeesukseen ja jatkaa iloiten matkaansa.

Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen. ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä lähettää minun nimessäni, opettaa teille kaiken ja muistuttaa teitä kaikesta, mitä minä olen sanonut.” Jeesus puhui tämän opetuslapsille viimeisellä aterialla. Pyhä Henki vuodatettiin viisikymmentä päivää Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Pyhä Henki on siis täällä meitä opettamassa ja johdattamassa. Hän muistuttaa Jeesuksen sanoista, Hän avaa Raamatun sanan meille.

Jatkuvan uutisvirran keskeltä on hyvä irrottautua Sanan ääreen. Uutisvirta tuo kaiken lisäksi suurimmaksi osaksi huonoja uutisia. Emme toki saa sulkea silmiämme tämän hetkisiltä tilanteilta ja ihmisten hädältä, mutta meillä on toivo paremmasta. Siitä toivosta voimme myös kertoa toisille ja jakaa sitä heille.

3 kommenttia: