Ilmastoahdistus

Kotkan Varissaari sumun keskellä

Juuri julkaistun kyselyn perusteella noin neljännes suomalaisista potee ilmastoahdistusta. (HeSa 22.8.2019) Useat kuitenkin kokevat, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta saa heidät miettimään ja muuttamaan elämiseen liittyviä tapojaan. Se on positiivinen asia. Soisi, että etenkin nuoret näkisivät vielä hyvän tulevaisuuden mahdolliseksi.

Tulevaisuus voi pelottaa monesta muustakin syystä. Eri puolilla riehuvat sodat, asekehittelyt, entiset sopimukset eivät näytä sitovan osapuolia. Luonnonkatastrofit, onnettomuudet. Kaikki tulvivat uutisissa jatkuvana virtana, sosiaalinen media suorastaan tulvii yli niin, että kaiken seuraaminen on mahdotonta. Tietoa ja mielipiteitä tulee aina vain lisää. Ei ihme, jos väsyy, kun ei aina pysty kaikkea vastaanottamaan.

Tänä aamuna Raamattua lukiessani minut pysäyttivät nämä ajatukset. ”Tieten tahtoen he eivät ota huomioon, että taivaat samoin kuin maa, olivat ikiajoista olemassa Jumalan voimasta, ja että niiden kautta silloinen maailma tuhottiin vedenpaisumuksessa. Mutta samalla sanalla on nykyiset taivaat ja nykyinen maa säästetty tulelle.” 2 Piet. 3: 5 – 7

Alussa Jumala loi taivaat ja maan, näin alkaa Raamatun ensimmäinen luku. Kaiken keskellä on tärkeintä muistaa, että Jumala on kaikkivaltias ja maan niin kuin myös ihmisen Luoja. Edellä lainattu sanan kohta viittaa vedenpaisumukseen. Se ei enää tapahdu uudelleen, mutta silti tämä maa ei ole ikuinen. Jumala on luvannut uuden taivaan ja uuden maan. ”Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, jossa vanhurskaus asuu.” 2 Piet. 3: 13

Lisään tähän samaan ajatukseen vielä lainauksen Psalmista 102. ”Jumalani, älä ota minua pois, sinä, jonka vuodet kestävät polvesta polveen. Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoa. Ne katoavat, mutta sinä pysyt; ne kuluvat kaikki kuin vaate. Sinä vaihdat ne kuin vaatteet, ja ne vaihtuvat. Mutta sinä olet aina sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.”

Se, mitä tässä kirjoitan, ei johdu siitä, ettenkö tietäisi maapallon ja ilmaston tilannetta. Tiedän varsin hyvin. Mutta jos maailmankuva on vain näissä asioissa, toivo katoaa. Itseänikin haluan muistuttaa tosiasioista tässä maailmassa ja uhkakuvista, joita on.

Se, miksi käsittelen tätä asiaa, on tieto siitä, että on olemassa toivo ja tulevaisuus. Jumala on kaikkivaltias ja hän haluaa, että kaikki ihmiset pelastusivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Jumala on armollinen ja on valmistanut pelastuksen Poikansa Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman kautta.

Vielä toistaiseksi elämme tämän maapallon elämää katsellen ja kokien. Muistetaan kuitenkin, kenellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jumala toimii oman aikataulunsa mukaan. Odotetaan uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. Siellä missä vanhurskaus asuu, ei ole pahuutta. Luota Jumalaan ja hänen sanaansa ja lupauksiinsa.