Mieleeni nousi hyvin voimakkaasti eräs jae Raamatusta. Siitä
jakeen ajatuksesta aloitan. ”Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi
omakseen koko maailman mutta saisi sielulleen vahingon? Tai mitä ihminen voi
antaa sielunsa lunnaiksi?” Matt. 16:26
Tämä ajatus pysäytti minut. Emme aina niin huomaakaan, miten
nopeasti elämä kulkee ohitse. Ajan haasteet ja kiireet, tänä päivänä vielä
enemmän kuin ennen, ne kaikki saavat miettimään. Mihin se aika kuluu? Mitä olen
saavuttanut? Mitä pitäisi vielä saavuttaa? Niin no kyllähän se aika hyvin on
mennyt. Voisinkohan vielä jotakin lisää saavuttaa? Raamattu kuitenkin
muistuttaa asiasta ja kysyy, miten on sielusi laita?
Kaikkien kiireiden keskellä anna hetki aikaa sille Jumalan
puheelle, jonka sydämessäsi kuulet. Jumala puhuu ja ihminen voi sydämessään
ymmärtää. On hyvä joskus pysähtyä, olla hetki hiljaa ja kuunnella, onko
Jumalalla kenties asiaa minulle.
Näin joulun aikaan on vielä ihana ajatella, että se mihin me
emme pysty, sen teki Jeesus puolestamme. Ihminen ei voi antaa mitään sielunsa
lunnaiksi, mutta Jeesus on maksanut kaiken. ”Älkää pelätkö! Teille on tänään
Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.” Näin
ilmoittivat enkelit paimenille.
Älkää pelätkö! Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla
meitä vastaan? Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on
Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Vielä kaksi asiaa lyhyesti. Meillä Suomessa saa vapaasti olla
kristitty ja uskoa Jeesukseen ja saa myös lausua sen julki. Monissa maissa
pitää olla salaa Jeesukseen uskova. Monissa maissa kristittyjä vainotaan. Monia
heistä laitetaan vankilaan, kidutetaan, jopa surmataan, erotetaan perheistään,
eivätkä he saa käydä koulua tai eivät saa työtä jne. Rukoillaan vainotun
seurakunnan ja vainottujen uskovien puolesta. Tuetaan siinä, missä voidaan.
Saakoon Herran läsnäolo olla heidän keskellään erityisen voimakas.
Se toinen asia lopuksi. Odotamme Herran paluuta. Jeesushan
lupasi tulla takaisin ja hakea omansa luokseen. Ilta pimenee, odottavan aika on
pitkä, lamppukin saattaa sammua ja uni valtaa. Annetaan uskon liekin palaa,
joskus se ehkä palaa hyvinkin himmeästi, mutta se riittää, kunhan vain emme
anna sen sammua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti