Ostin kirpparilta kaksi lamppua.
Pakkauksen merkintä kertoi sisällä olevan LED lamppuja. Kotona paljastui, että
lamput olivatkin tavallisia hehkulamppuja. Onneksi lamput kuitenkin toimivat.
Kirppariostoksissa voi ehkä käydä näin. Ei se minua harmittanut, olivat halvat
lamput ja antoivat valoa nekin. Ajatuksia tapaus kuitenkin herätti.
Ensinnäkin pitäisi tarkistaa
aina, ettei osta niin sanotusti sikaa säkissä. Toiseksi asiat voivat olla
tosiasiassa aivan toisin kuin mainoksissa tai puheissa luvataan. Valeuutisetkin
ovat nykyajan maailman tapa. Asiat näkyvät vääränlaisessa valossa, totuus
unohtuu ja peitetään. Someen on helppo heittää mielipiteitään ja
”asiantuntemustaan”, vaikka ei niin hirveästi keskusteltavasta asiasta tietäisikään.
On todellakin mielipiteen ilmaisuvapaus.
On ehkä helppo osoittaa
aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa pinta-asioista ja peilata omaa
mielipidettä yleiseen mielipiteeseen. Vaikeampaa on saada selvyyttä sisimpiin
asioihinsa. Niistä ei voi noin vain puhua, eikä oikein tiedä, mistä saisi
vastauksia. Missä on se lamppu, joka antaa sitä valoa, mitä paketin päällä on
luvattu, sellaista valoa, joka auttaa näkemään elämäni kysymykset oikeassa
valossa.
Vuosia sitten sain Aasiassa
työskentelevältä seurakuntamme lähetiltä sähköpostia. Viestin loppuun hän oli
kirjoittanut seuraavat sanat. ”Olet kuin lamppu pimenevässä maailmassa. Älä
välitä, jos maailma pimenee, sitä kirkkaampi on kristityn valo ajan illassa.”
Ajatus rohkaisi silloin minua suuresti. Rohkaiskoon sama ajatus tänään meitä
kaikkia.
Aivan samaan sävyyn rohkaisee
Paavalikin. Hän kyllä sanoo, että Jumalan lapset elävät kieroutuneen ja
turmeltuneen sukukunnan keskellä. Eli siinä on juuri sitä pimeyttä, minkä
keskelle tarvitaan valoa. Se valo on olemassa.
Jumala, joka sanoi: ”Loistakoon
valkeus pimeydestä”, on se, joka loisti sydämiimme. Jumalan armosta olemme
saaneet oppia tuntemaan Jumalan, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen.
Nyt tämä Jumalan kirkkauden
tunteminen, siis sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittää
valoansa kauttamme. Näin ainakin olisi Jumalan tarkoitus. Sitä varten Jumala on
meidät laittanut valoksi maailmaan, että yhä useammat voisivat tulla Hänen
valkeuteensa ja tuntemiseensa.
”Te loistatte niin kuin tähdet
maailmassa tarjolla pitäessänne elämän sanaa.” Fil. 2: 15, 16. Siis loistatte
nimenomaan maailmassa. Meidän maailmamme voi olla työpaikkamme tai sukumme tai
jokin muu, mihin ympäristöön Jumala on meidät asettanut. Siellä me saamme pitää
esillä Kristuksen valoa.
On lohdullista tietää, että
meillä on astian asema. Valo itse on Kristus. Kaiken lisäksi tuo astia on
pelkkä saviastia, ehkä vähän jo murtunut tai ehkä nokeentunut. Silloin on hyvä
muistaa, että Hän, joka on valo, ei sammuta suitsevaista kynttilän sydäntä. Hän
ei sammuta. Saattaa kyllä vähän niistää ja puhdistaa, että valo loistaisi
kirkkaammin.
’Kauas
ylle ulapoiden nosta lamppus loistamaan. Ehkä jonkun matkamiehen autat rantaan
suojaisaan.’ Hengellinen laulu, jonka kertosäkeestä nämä
sanat ovat, alkaa sanoilla ”Kirkkahasti armo Herran loistaa kauas yöhön maan.
Samoin Hän myös meidät kerran kutsui yöhön loistamaan.”
Olet ehkä ainoa tuikkiva tähti
monille ympäristössäsi.
