Aika harvoin puhutaan tai kirjoitetaan siitä tosiasiasta, että kristityt ovat vainottuja ja kärsiviä hyvin monissa maissa eri puolilla maailmaa. Open Doors- järjestön, lähetysjärjestöjen ja hengellisen lehdistön kautta kyllä saa tietoa tästäkin asiasta. Laajemmin uutiskynnyksen ylitti hiljattain tieto, että koptikristittyjä kuljettavaa bussia kohti hyökättiin Egyptissä. Terroristit avasivat tulen ja ainakin 29 kuoli ja 25 haavoittui BBC:n mukaan. Tämä ei ollut ensimmäinen isku koptikristittyjä kohtaan.
Siitä hiljaisesta kärsimyksestä ja jatkuvasta vainosta, joiden
alla monet elävät, ei niinkään puhuta. On aika ihmeellistä, että vainoistakin
huolimatta näissä maissa löytyy kuitenkin ihmisiä, jotka haluavat tulla uskoon,
uskoa Jeesukseen Kristukseen. Ihmeellistä sikälikin, että yleensä noissa maissa
ei sallita evankeliumin julistusta lainkaan, ei voi pitää julkisia
jumalanpalveluksia. Miten ihmiset kuulevat evankeliumin?
Olen iloinnut siitä, että on ollut mahdollista nykytekniikan
avulla lähettää evankeliumin sanomaa signaaleina älypuhelimiin, tietokoneisiin,
on tv-ohjelmia, joita voi seurata. Signaali menee sellaisiin paikkoihin, joihin
ei ole pääsyä, sotatantereellekin. On niitä ihmisiä, joille Jeesuksen tehtävänanto on omakohtainen ja todellinen. ”Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” On niitä, jotka lähtevät vaikeisiin oloihin viemään sanomaa. On niitä, joilla on usko, että tämä on edelleen tehtävämme tässä maailmassa: olla Kristuksen todistajia.
Evankeliumi leviää, mutta Euroopassa on suunta, että kirkkoja
suljetaan, ihmiset eivät käy jumalanpalveluksissa. Leif Nummela totesi
pääkirjoituksessaan 1.6.2017 (Uusi Tie): ”Eurooppa ei tule evankelioiduksi
vain odottamalla herätystä eikä varsinkaan raamatullisesta sisällöstä
riisutuilla loputtomilla uusilla metodeilla. Eurooppa evankelioidaan palaamalla
yksin Raamattuun ja kirkkaaseen evankeliumiin, joka perustuu yksin Kristukseen,
hänen armoonsa ja yksin uskoon. Siitä saavat elämän sekä julistaja itse että ne
joille julistetaan.”
Vierastan sellaista ajatusta, että pääasia on se, että
hengellisissä tilaisuuksissa on mukava meininki ja pintapuolinen sanoma. Syntyykö
usko värivaloilla, musiikilla tai todellakin loputtomilla uusilla metodeilla?
Julistajat ovat suuressa vastuussa, sillä uskossa on kysymys elämästä ja
kuolemasta, ei sen vähemmästä.
”Usko
Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut”, sanoi Paavali vanginvartijalle
Filippissä.
”Jos ette
usko, että minä olen se, joka olen, te kuolette synteihinne.” Näin sanoi
Jeesus tarkoittaen, että Hän on Jumalan Poika, joka on tullut maailmaan
antamaan henkensä meidän syntiemme tähden. Hän antaa iankaikkisen elämän.
”Jumala
on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on
Poika, sillä on elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää.” Tämä
löytyy ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä luvusta 5.
Vielä palaan tuohon kysymykseen: Miten ihmiset kuulevat
evankeliumin? Lisäisin vielä, että kuulevat sydämellään. ”Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen
miekka. Se tunkee läpi, kunnes erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet ja
tuomitsee sydämen ajatukset ja aikeet. Mikään luotu ei ole hänelle näkymätön,
vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä, ja hänelle
meidän on tehtävä tili.” Hepr. 4: 12, 13.
Jumalan sana on ensinnäkin elävä, se toimii, Jumala itse puhuu
sanansa kautta ihmisen sydämeen. Jumala kutsuu ihmistä, vaikka ihminen itse ei
tiedä kaipaavansa Jumalaa. Jumalan sana on voimallinen, se pystyy muuttaman
ihmisen, se pystyy antamaan uuden sydämen, joka kokee yhteyden Jumalaan. Jumalan
sana on myös terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Eikö miekan pisto
tunnu? Se koskee, sillä on parantava tehtävä ja vaikutus.
Jumala tuntee jokaisen ihmisen läpikotaisin ja hän rakastaa
jokaista ihmistä. Hän tietää tarpeemme, hätämme, puutteemme, vikamme, kaiken.
Jeesus tietää heikkoutemme ja siksi noita edellä lainattuja Heprealaiskirjeen
sanoja seuraa jakeessa 16 kehotus: ”Käykäämme
siis rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme laupeuden ja
löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti