perjantai 13. huhtikuuta 2012

Vapaus uskoa

Joitakin aikoja sitten sain melkoisen lukukokemuksen lukiessani Helsingin Sanomista artikkelia, joka kertoi pohjoiskorealaisista maastaan paenneista ihmisistä. Vuosien mittaan on kyseisestä maasta tihkunut tietoja ja nyt ne, jotka ovat sieltä paenneet kertovat enemmän. Ruuan puute, vankileirit, diktaattorin henkilöpalvonta ovat tunnusomaisia tietoja. Lukemani artikkeli paljasti myös sen, mikä kyllä aiemminkin on ollut tiedossa, että maan kansalaisia pidetään kaiken lisäksi vääristyneessä lumemaailmassa – kuplassa, joka on luotu diktatuuria varten.

Tuonkaltaisessa maassa ei ole edes ajatuksen vapautta saati sanan vapautta. Tähän voisi lisätä, ettei ole myöskään uskonnon vapautta. Open Doors- järjestö, joka tekee maailmanlaajuisesti työtä auttaakseen uskonsa tähden ahdistettuja, vainottuja ja kärsiviä kristittyjä, listaa Pohjois- Korean jälleen tänä vuonna vaikeimmaksi maaksi kristityn asua, vaikeimmaksi vainon vuoksi. Viime vuosina niiden maiden määrä, joissa kristittyjen elämä on tullut entistä vaikeammaksi, on lisääntynyt selvästi.

Osaisinko kuvitella tilannetta, että täällä omassa Suomessani eräänä päivänä menettäisin työni, koska uskon Jeesukseen ja toin esille sen julkisesti tai minut vietäisiin telkien taa, ellen kieltäisi uskoani. En varmasti ymmärrä sitä tarpeeksi hyvin. Meillä on vapaus, vapaus myös uskoa ja tunnustaa uskoamme. On myös vapaus julistaa evankeliumia. Ne ovat suuria etuoikeuksia. Monissa maissa usko maksaa paljon enemmän.

Sanoma Jeesuksesta on hyvin yksinkertainen, vaikka tuntuu siltä, että se on silti monien hyvin vaikea vastaanottaa. Jeesuksen vastaanottaminen ei edellytä teologisia opintoja. Harvat uskoon tulleet ovat ennen uskoon tuloaan perin pohjin tutustuneet raamattuun tai teologien selityksiin. Mutta kun eräänä päivänä Jumalan Pyhä Henki herättää ihmisen, ja tulee hätä omasta sielunsa tilasta, silloin haluaa mitä kiireimmin saada omaan tuntoonsa rauhan ja anteeksiantamuksen. Ja silloin haluaa ottaa Jeesuksen vastaan. Silloin siinä synnin hädässä, kun meille vakuutetaan, että Jeesuksen nimessä ja veressä sinun syntisi ovat anteeksi annetut ja kun sen vastaanottaa ja sydämeen tulee rauha, se on kokemus, mikä vakuuttaa uskon todellisuuden. Näin yksinkertainen on tämä asia. Jeesus pelasta minut ja se on siinä.

Ihmisillä on syitä ja esteitä, joiden takia he eivät halua ottaa vastaan Jumalan valmistamaa pelastusta. En pohdi sitä nyt, mutta ajattelemisen arvoinen asia on se tilanne, jos joku ihminen ei tiedä tästä mahdollisuudesta. Siinä on kysymys, jota sietää miettiä ja myös miettiä, mitä asian hyväksi voisi tehdä.

Jeesus sanoi melkein viimeisinä sanoinaan tämän käskyn: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Mark. 16: 15. Samoin myös lähtiessään Öljymäeltä taivaaseen Jeesus muistutti, että hän lähettää Pyhän Hengen ja te tulette olemaan minun todistajani. Ensimmäiset opetuslapset olivat todistajana ja evankeliumi levisi vakuuttavasti eteenpäin.

Jumalan Pyhä Henki murtautuu vahvimmankin esteen läpi, ei rautaesirippu, ei bambuesirippu eikä mikään voi estää. Siksi myös Open Doors listan vaikeimmiksi mainituissa maissa on kristittyjä, jotka ovat valmiit olemaan Jeesuksen todistajana. Mikä estää meitä olemasta todistajana omassa kauniissa ja vapaassa maassamme.