Joitakin
aikoja sitten sain melkoisen lukukokemuksen lukiessani Helsingin Sanomista
artikkelia, joka kertoi pohjoiskorealaisista maastaan paenneista ihmisistä.
Vuosien mittaan on kyseisestä maasta tihkunut tietoja ja nyt ne, jotka ovat sieltä
paenneet kertovat enemmän. Ruuan puute, vankileirit, diktaattorin henkilöpalvonta
ovat tunnusomaisia tietoja. Lukemani artikkeli paljasti myös sen, mikä kyllä
aiemminkin on ollut tiedossa, että maan kansalaisia pidetään kaiken lisäksi vääristyneessä
lumemaailmassa – kuplassa, joka on luotu diktatuuria varten.
Tuonkaltaisessa
maassa ei ole edes ajatuksen vapautta saati sanan vapautta. Tähän voisi lisätä,
ettei ole myöskään uskonnon vapautta. Open Doors- järjestö, joka tekee
maailmanlaajuisesti työtä auttaakseen uskonsa tähden ahdistettuja, vainottuja
ja kärsiviä kristittyjä, listaa Pohjois- Korean jälleen tänä vuonna
vaikeimmaksi maaksi kristityn asua, vaikeimmaksi vainon vuoksi. Viime vuosina
niiden maiden määrä, joissa kristittyjen elämä on tullut entistä vaikeammaksi,
on lisääntynyt selvästi.
Osaisinko
kuvitella tilannetta, että täällä omassa Suomessani eräänä päivänä menettäisin
työni, koska uskon Jeesukseen ja toin esille sen julkisesti tai minut
vietäisiin telkien taa, ellen kieltäisi uskoani. En varmasti ymmärrä sitä
tarpeeksi hyvin. Meillä on vapaus, vapaus myös uskoa ja tunnustaa uskoamme. On
myös vapaus julistaa evankeliumia. Ne ovat suuria etuoikeuksia. Monissa maissa
usko maksaa paljon enemmän.
Sanoma
Jeesuksesta on hyvin yksinkertainen, vaikka tuntuu siltä, että se on silti
monien hyvin vaikea vastaanottaa. Jeesuksen vastaanottaminen ei edellytä
teologisia opintoja. Harvat uskoon tulleet ovat ennen uskoon tuloaan perin
pohjin tutustuneet raamattuun tai teologien selityksiin. Mutta kun eräänä
päivänä Jumalan Pyhä Henki herättää ihmisen, ja tulee hätä omasta sielunsa
tilasta, silloin haluaa mitä kiireimmin saada omaan tuntoonsa rauhan ja
anteeksiantamuksen. Ja silloin haluaa ottaa Jeesuksen vastaan. Silloin siinä
synnin hädässä, kun meille vakuutetaan, että Jeesuksen nimessä ja veressä sinun
syntisi ovat anteeksi annetut ja kun sen vastaanottaa ja sydämeen tulee rauha,
se on kokemus, mikä vakuuttaa uskon todellisuuden. Näin yksinkertainen on tämä
asia. Jeesus pelasta minut ja se on siinä.
Ihmisillä on syitä ja esteitä, joiden takia he
eivät halua ottaa vastaan Jumalan valmistamaa pelastusta. En pohdi sitä nyt,
mutta ajattelemisen arvoinen asia on se tilanne, jos joku ihminen ei tiedä
tästä mahdollisuudesta. Siinä on kysymys, jota sietää miettiä ja myös miettiä,
mitä asian hyväksi voisi tehdä.
Jeesus
sanoi melkein viimeisinä sanoinaan tämän käskyn: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja
saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Mark. 16: 15. Samoin myös
lähtiessään Öljymäeltä taivaaseen Jeesus muistutti, että hän lähettää Pyhän
Hengen ja te tulette olemaan minun todistajani. Ensimmäiset opetuslapset
olivat todistajana ja evankeliumi levisi vakuuttavasti eteenpäin.
Jumalan
Pyhä Henki murtautuu vahvimmankin esteen läpi, ei rautaesirippu, ei bambuesirippu
eikä mikään voi estää. Siksi myös Open Doors listan vaikeimmiksi mainituissa maissa
on kristittyjä, jotka ovat valmiit olemaan Jeesuksen todistajana. Mikä estää
meitä olemasta todistajana omassa kauniissa ja vapaassa maassamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti