Ystäväni
kertoi sukulaispojastaan, joka ei ehkä ihan kaikista koulutehtävistään ole
hirveän innostunut, mutta häntä kiinnostaa historia. Poika kertoi lukeneensa
etukäteen jo historian kirjan loppuun ihan omasta halustaan. Hän tiesi luetella
Suomen presidentit ja paljon muuta Suomen historiaan liittyvää, minusta
peruskoululaiselle varsin hyvin. Kaikki varttuneemmatkaan opiskelijat eivät
yllä samaan. Mutta sitä opiskelee ja tekee, mikä kiinnostaa. Kukin meistä.
Joskus
entisessä ammatissani sain yleisöni silmät ihmetyksestä pyöreiksi. Eikä
esitykseni ollut sen kummempi kuin kertomusta teknisen kehityksen kiihtyvästä
vauhdista. Tieto lisääntyy ja teknisten sovellusten määrä samaa
eksponentiaalista vauhtia. Kuulijoina olleet lukiolaiset eivät ihmetelleet
uutta teknologiaa, vaan ihan muuta. Valaistakseni aikaskaalaa kerroin, miten
lapsuudessani Pohjois-Karjalan syrjäkylässä sijaitsevassa mummolassani elettiin
öljylampun valossa, kotiini hankittiin ensimmäinen tv-vastaanotin, kun itse
olin noin kuulijoideni ikäinen, ensimmäisen elektronisen taskulaskimeni hankin
ensimmäisinä opettajavuosinani. Se laskin maksoi maltaita ja oli vain niin
sanottu nelilaskin. Opiskeluaikanani tietokoneisiin syötettiin tieto
reikänauhalla. Jne. luetteloa voisi jatkaa. Mutta mainitsin kuin ohimennen,
että vanhempani olivat syntyneet Venäjän vallan aikana. Se sai nykynuoren
katselemaan pyörein silmin, mitä tuo ihminen puhuu!
Niin
lyhyt on Suomen itsenäisyys, niin lyhyt on uudenaikaisten teknisten laitteiden
olemassaolon historia.
Ihminen
rakentaa elämänkatsomustaan, elämäänsä ja asenteitansa myös sen perusteella,
mille taustalle se rakennetaan. Mitä on ollut ennen, mitä on tehty ennen. Jos
ei tiedä aiempia asioita, voi ehkä alkaa keksiä pyörää uudelleen. Itse olen
saanut olla siinä mielessä onnellisessa asemassa, että vanhempani kertoivat
paljon evakkomatkastaan, sodasta ja pula-ajasta ja monista muista asioista. He
siirsivät minulle oman elämänsä elävää historiaa.
Uudistuminenkin
edellyttää tietoa aiemmasta, kuten sanoin, pyörääkään ei tarvitse enää
kenenkään keksiä uudelleen. Aiemmin rakennetun jatkoksi on hyvä rakentaa uutta
myös seurakunnassa.
”Ole
vain varuillasi ja ota itsestäsi tarkka vaari, ettet unhota, mitä omin silmin
olet nähnyt, ja ettei se lähde sinun sydämestäsi koko elinaikanasi, vaan että
ilmoitat sen lapsillesi ja lastesi lapsille…” 5 Moos. 4: 9 Useassa kohdassa
Israelin kansalle annettiin tämä ohje, te olette saaneet nähdä, mitä Jumala on
tehnyt lähtiessänne Egyptistä ja sen jälkeen, muistakaa se ja kertokaa se aina
seuraavalle sukupolvelle. Te olette nähneet, että Herra on Jumala ja Hän tekee
sellaisia tekoja, joita mikään muu jumala ei voi tehdä.
Israel
talletti Raamattuun Vanhaan testamenttiin oman historiansa ja samalla Jumalan
antaman ilmoituksen itsestään, profetiat etukäteen ja täyttymyksen Uudessa
testamentissa. ”Painakaa siis nämä minun sanani sydämeenne ja mieleenne … ja
opettakaa ne lapsillenne, niin että puhut niistä kotona istuessasi ja tietä
käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.” 5 Moos. 11: 18, 19.
Tämä on
yksi syy, miksi meidän on syytä rakastaa ja siunata Israelia. Heidän kauttaan,
heidän muistiin merkitsemänään, olemme saaneet Jumalan ilmoituksen ja tiedon
ikiaikaisesta historiasta ja tulevaisuudesta.
