ELÄTKÖ KUPLASSA

Vuoden 2012 maaliskuussa eräs Helsingin Sanomien artikkeli innoitti minua kirjoittamaan oheisen tekstin. Ajattelin silloin sijoittaa sen blogisivulleni, mutta se jäi tekemättä. Koin jotenkin rankaksi puhua niistä asioista, joista kirjoitin, mutta tänään tapahtuu paljon rankempia asioita. On Isis-videot ja uutiset sodista ja sisällissodista eri maissa. Pahuutta, jolla ei tunnu olevan rajaa. Siispä tässä yli kaksi vuotta sitten kirjoittamani teksti.

Helsingin Sanomissa oli maaliskuussa artikkeli, jonka selittävä alaotsikko jo paljasti paljon. Siinä sanottiin, että yli 20 000 pohjoiskorealaista on paennut henkensä kaupalla Etelä- Koreaan. Jotkut heistä olivat onnistuneet pakenemaan jopa pahamaineisista vankileireistä. Virallisen ilmoituksen mukaan maassa ei ole vankileirejä. Mutta paenneet kertovat omaa vastaansanomatonta kokemustaan.

Vankien kokemus on uskomattoman rankka. Eräs leirillä syntynyt ei voinut kuvitella muuta maailmassa olevankaan kuin se mitä hän näki ja koki. Ei hänelle eikä muille kerrottukaan ulkopuolisesta maailmasta. Eräs hänen repliikkinsä siitä tilanteesta, kun hänen äitinsä ja veljensä teloitettiin hänen silmiensä edessä, oli tämä: ”En tuntenut silloin mitään. Luulin, että on aivan tavallista tulla teloitetuksi, jos tekee jotain väärin.” Vasta pakenemisensa jälkeen hän oppi sellaisia käsitteitä kuin onneton, tuska, kaunis, iloinen ja ystävä. Käsite ”rakkaus” ei vieläkään ole auennut hänelle.

Ihmisiä pidetään propagandasyistä täysin väärän tiedon varassa monenkin tyyppisten hallitsijoiden toimesta. Tästä on näyttöä sekä tältä päivältä että historiasta. Omaa valtaa, usein hirmuvaltaa, sillä pönkitetään. Tänä päivänä muun muassa pohjoiskorealaiset saavat tuntea sen nahoissaan.

Näin maallisin silmin katsottuna eräs kovastikin vääristä puheista ja propagandasta kärsinyt kansa on juutalainen kansa. Vihan tunteet heitä kohtaan muutettiin teoiksi pogromeissa ja holokaustissa.

Toisaalta näen tässä sen, että kaikki me elämme siinä todellisuudessa, että on olemassa sekä pahan valta että Jumalan valtakunta. Jeesus sanoi, että hänen vihollisensa, sielunvihollinen, on valehtelija ja valheen isä Joh. 8:44. Niinpä tämä valehtelija osaa maalata maailmansa sellaisin värein, että maailmassa ei muuta olekaan kuin hänen valtakuntansa. Aivan kuten Hesarin toimittaja kyseli artikkelissaan ”Tietävätkö kansalaiset elävänsä kuplassa, joka on luotu diktatuuria varten?” Kyllä jotkut pohjoiskorealaisetkin tietävät elävänsä todellisuudelta vieraassa kuplassa. Sieltä vain on äärimmäisen vaikea päästä pois. Suurin osa kansasta tosin ei tiedä todellisuutta.

Myös sielunvihollinen pimittää kokonaan sen mahdollisuuden, että ihminen voisi siirtyä Jumalan valtakuntaan. Hän pimittää sen esimerkiksi väittäen sen saduksi tai tehden naurettavaksi asiaksi, johon nykyajan ihminen ei voi uskoa. Mutta tässäpä se ydin onkin. Valehtelija käyttää valheitaan toteuttaakseen omat valtapyrkimyksensä. Tässä tapauksessa Jeesus sanoo suoraan, mitä sielunvihollinen tavoittelee: kyllä sen tavoite on nimensä mukaisesti tuhota ja pitää omanaan hallussaan oleva ihminen, ihminen, joka on iankaikkisuusolento.

Onneksi tietämättömyyden kuplaan ei tarvitse jäädä. ”Totuus tekee vapaaksi”. On erittäin sopivaa ja totuudenmukaista lainata Jeesuksen sanat ristillä. ”Se on täytetty.” Ja hän antoi henkensä. Joh. 19: 30. Hän antoi henkensä meidän edestämme. Jeesus ei jäänyt hautaan, Jumala herätti hänet kuolleista. Tänä päivänä Jumalalla on valta siirtää meidät kuolemasta elämään ja sisälle Jumalan valtakuntaa. Jeesus on ovi. Hän on tie ja totuus ja elämä.

AIKA RIENTÄÄ

Psalmin 90 jae 12 ”Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että saisimme viisaan sydämen”, on hyvin tuttu jae. Tällä kertaa minut pysäytti psalmin alussa olevat sanat, että tämä on Mooseksen, Jumalan miehen, rukous.

Jos kenen niin Mooseksen elämä oli täynnä ihmeellisiä asioita. Tunnemme hänen elämänsä vaiheet Raamatun lehdiltä. Ja senkin tiedämme, että Raamattu mainitsee hänen olleen sangen nöyrä mies, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä. Mooses oli kansanjohtaja, mutta ennen kaikkea hän oli Jumalan mies. Hänen rukouksensa jakeessa 12 viestittää monesta asiasta.

Ensinnäkin se kehottaa meitä valvomaan, olemaan valmiita. Perinteisesti tätä kehotusta luetaan siinä mielessä, että emme tiedä milloin aikamme ajassa päättyy. Mutta me olemme valon lapsia ja siksi tiedämme, että myös Herran tulo on lähellä. Odotamme Häntä. Emme me kaikki kuolemaan nuku.

Toinen ajatus Mooseksen rukouksesta on se, että todella saisimme viisauden käyttää elämämme päivät oikein. Mennyttä aikaa ei voi käyttää uudelleen.

Mooseksen rukous sisältää vielä ainakin kaksi ikään kuin piiloviestiä. Se on viesti elää tässä päivässä, tehdä tänään tekoja. Luin eräästä kolumnista ajatuksen, ”Kun elää katsoen vain tulevaisuuteen, unohtaa elää nykyhetkessä.” Jos elää vain tulevaisuudessa, teot jäävät tekemättä.

Toinen piiloviesti on, ”miten nopeasti aika meneekään”. Sitä varmasti ihmettelemme jokainen omalta kohdaltamme.

Siis ”Herra opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että saisimme viisaan sydämen.”

LAHJA, JOTA EI SAA UNOHTAA

Johannes Kastaja julisti, ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella”.

Jeesus itse sanoi Öljymäellä viimeisissä sanoissaan, ”Johannes Kastaja kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen”. Jeesus vahvisti sen, mitä Johannes Kastaja julisti.

Jeesus lähetti yhdessä Isän kanssa Pyhän Hengen maan päälle. Helluntaipäivänä opetuslapset olivat kaikki yhdessä koolla ”ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi”.

Pyhän Hengen lahja on tarkoitettu lahjaksi kaikille, jotka Jeesuksen omia ovat. Pyhän Hengen lahja on korvaamattoman arvokas lahja, jonka Jumala antaa. Erityisesti tässä ajassa Pyhän Hengen täyteys on todella tärkeä. Se oli silloin alkuseurakunnan aikana. Uusilta uskovilta kysyttiin heti, ”Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?”

Silloin se oli tarpeellinen, kaksin verroin nyt yhä vaikeammaksi ja pimeämmäksi muuttuvassa ajassa.

Ensimmäiset kristityt kokivat yhteisessä rukouksessa ollessaan mahtavan Jumalan kohtaamisen hetken, kun ”he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja rukoilivat”. ”Kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti”. Apt. 4: 24, 31.

KRISTUS ON PÄÄ

Paavali muistuttaa Efesolaiskirjeessä ”Hän, Kristus, antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi”. Ef. 4: 11- 16.
 

Miksi Kristus antoi tällaisia armolahjoja ja tehtäviä? Paavali jatkaa näin. ”Tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.” Ja jatkaa sitten seuraavissa jakeissa vielä tarkentaen ja kuvaten, mikä on työn ja rakentamisen päämäärä.

”…että me kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus...”

Tämä on rukoustemme, sanan tutkimisen, seurakuntayhteyden todellinen tavoite, kasvaa Kristukseen. Kasvaa Kristuksen tuntemisessa, mutta myös kasvaa sillä tavalla Kristukseen, ettei mikään meitä horjuta eikä vie mielenrauhaamme, tulisi eteemme mitä tahansa.

Kun puhutaan Kristuksen ruumiista, sillä tarkoitetaan seurakuntaa. Tähän Efesolaiskirjeen kohtaan sisältyy myös tämä ihana ajatus, että Hänessä, Kristuksessa, koko ruumis, siis seurakunta, on yhteen liitettynä ja pysyy koossa jokaisen jänteensä avulla ja kasvaa ja rakentuu rakkaudessa. Vielä selvemmin kuvaa Room. 12: 5 ”Vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itse kukin olemme toistemme jäseniä.”

Olemme toistemme jäseniä. Ajatelkaa, mikä kuva tämä on seurakunnasta. Toisaalta tämä viimeksi mainittu seikka on aika haastava asia. ’Toinen toisemme jäseniä’. Ehkä jänteet joskus nitisevät liitoksissaan. Olemme yhtä ruumista, se velvoittaa.

”…puhukaa totta toisillenne…” Ef.4:25,

”…ei herroina halliten…” 1 Piet. 5: 3,

”…jos yksi jäsen kärsii…” 1 Kor. 12: 26,

”…kehottakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne…” 1 Tess. 5: 11, jne.

Heti nousee monia Raamatun sanoja mieleen.

Mahdoton tehtävä, ellei Herra Jeesus olisi perusta ja pää ja ellei Pyhä Henki olisi tehnyt meitä eläviksi ja liittänyt Kristuksen ruumiiseen.

Toivomme ja vahvuutemme on siinä, että syömme samaa hengellistä ruokaa ja juomme kaikki samaa hengellistä juomaa, niin kuin tekivät Israelin isät autiomaavaelluksella. ”Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se kallio oli Kristus” 1 Kor 10: 4.

YLLÄTTÄVÄN LÄHELLÄ

Yllättävän läheltä löytyy mielenkiintoisia paikkoja, ehkä ei nähtävyytenä, mutta sitäkin enemmän ajatuksia herättävinä paikkoina. Yksi tällainen kohde on Haminan juutalainen hautausmaa. Ennen tätä kesää en tiennyt sellaista olevankaan. Ei auttanut muu kuin lähteä etsimään tuota vanhaa, todella vanhaa hautausmaata. Löytyihän se, metsän keskeltä pienen pieni alue. Eräässä kivessä oli hepreankielinen teksti. Toisessa kivessä sekä hepreaksi että suomeksi, "Täällä lepää keisari Nikolai I:n armeijan sotilaita, jotka koko elämänsä aikana olivat uskollisia juutalaisuudelle". Muistuttaa historian ajasta, jolloin Suomi kuului Venäjään. Minua teksti muistutti kuitenkin enemmän toisesta asiasta, juutalaisen kansan erikoislaatuisuudesta.



Haminan juutalaiselta hautausmaalta

Eri puolilla Eurooppaa löytyy merkkejä menneiden vuosisatojen juutalaisista ja heidän elämäntyylistään. Löytyy vanhoja synagogia, vanhoja juutalaiskortteleita. Synagogat, juhlat, niistä he halusivat pitää kiinni kaiken keskellä. Sehän on ihme, että juutalaiset eivät ole sulautuneet muihin kansoihin, vaikka he ovat 2000 vuotta olleet hajotettuina kansojen sekaan. Juutalainen identiteetti on säilynyt, itse asiassa Jumala ei anna heidän sulautua eikä hävitä olemasta, sillä hänellä on ollut ja on erityistehtävä ja erityisasema juutalaiselle kansalle. Haminan juutalainen hautausmaa on yksi paikka kertomassa tästä periaatteesta.


Muistomerkin teksti

Toisen kesäisen retken tein Helsinkiin ja etsimällä etsin minua kiinnostaneen muistomerkin Tähtitorninmäeltä. Olin kuullut tästä muistomerkistä, en kuitenkaan tarkkaan tiennyt, missä se sijaitsi. Mutta se löytyi hyvin loogisesta paikasta Helsingin Eteläsataman suuntaan viettävältä rinteeltä, paikasta, josta oli suora näköyhteys Eteläsatamaan, paikkaan, josta S/S Hohenhörn lähti kohti Tallinnaa mukanaan kahdeksan juutalaista pakolaista.  Muistomerkkiin on kaiverrettu selkeä teksti, "Edessäsi avautuvasta Eteläsatamasta Suomen valtiollinen poliisi lähetti 6. marraskuuta 1942 kahdeksan Suomeen vastaanotettua pakolaista Tallinnaan luovutettaviksi Saksan viranomaisille ja sitä tietä Polttouhriin." Siis kahdeksan juutalaista pakolaista luovutettiin natsien käsiin. Yhtä lukuun ottamatta he kuolivat Auschwitzissa. Tämä muistomerkki muistuttaa asiasta, mitä ei olisi saanut tapahtua. Euroopan laajuinen holokausti ulotti lonkeronsa Suomeen asti.

Tähtitorninmäen muistomerkki

Muistomerkki paljastettiin vuonna 2000 marraskuun 6. päivänä. Silloinen pääministeri Paavo Lipponen pyysi tilaisuudessa valtiovallan ja kaikkien suomalaisten puolesta anteeksi juutalaispakolaisten luovuttamista Gestapon käsiin.

Israelia sanotaan Herran silmäteräksi. "Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kunniaksensa hän on lähettänyt minut pakanakansojen luokse, jotka ovat teitä saalistaneet. Sillä joka teihin koskee, se koskee hänen silmäteräänsä." Sakarja 2: 8

Raamattu lupaa Jumalan siunauksen niille, jotka siunaavat Israelia. "Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua." 1 Moos. 12: 3


Luovutettujen juutalaisten nimet laatassa Jad Hashmonassa

Tietyllä tavalla kahdeksan Suomesta luovutetun juutalaispakolaisen muisto on saanut aikaan hyvän hankkeen Israelissa. Ryhmä suomalaisia uskovia halusi  perustaa Juudean vuorille moshavin vuonna 1971. Tämä moshavi sai nimekseen Jad Hashmona. Nimi tarkoittaa suomeksi "kahdeksan muisto". Nämä suomalaiset uskovat halusivat perustaa moshavin noiden kahdeksan vuonna 1942 luovutetun juutalaisen pakolaisen muistoksi. Se on hieno tapa tukea Israelin kansaa. Tuo moshavi voi tänä päivänä hyvin, ja sen asukkaat ovat messiaanisia juutalaisia.

Jad Hasmonan mailla sijaitsee myös Raamattukoti. Se on koti, joka järjestää kursseja raamatunkääntäjille. Opiskelijoita tulee ympäri maailmaa puoleksi vuodeksi Israeliin, he asuvat Raamattukodilla ja opiskelevat Heprealaisen yliopiston opiskeluohjelman mukaisesti. Kotimaihinsa palattuaan he kääntävät Raamattua omille heimokielilleen. Vuodesta 1995 alkanut toiminta on tukenut opiskelijoita, jotka ovat edustaneet yli 65 käännösprojektia. Maailmassa on vielä valtava määrä eri kieliä, joille ei ole käännetty lainkaan Raamattua tai osiakaan siitä.

Sana on lähtenyt liikkeelle Israelista. Jumalan ilmoitus kaikille kansoille.




Jad Hashmona






NAVIGAATTORI

Siihen aikaan kun koulussa vielä pidettiin aamuhartauksia, laulettiin usein virttä ”Totuuden Henki, johda Sinä meitä.” Sitä laulettiin niin usein, että sen oppi ulkoa jo pienenä koululaisena. Tuskin silloin ihan tajusi, mistä oli kysymys. ”Totuuden Henki, johda Sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa.”  Sen jotenkin yhdisti siihen, että oppisi koulussa hyviä asioita, kun siinä laulettiin, että ”tietomme siunaa”. Eipä varmaan Totuuden Hengestäkään ollut oikein käsitystä.

Luulenpa, että lapselle huomaamattomammaksi jäänyt kohta, ”etsiessämme valkeuden teitä”, on tässä säkeessä se ydinasia. Samaan viittaavat seuraavissa säkeissä sanat ”Kristuksen luokse, rakkauden tuojan, johda Sä meidät” ja ”Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa, anna sen meitä Isän kotiin johtaa.”  Löytääkseen oikean tien, tarvitsee hyvän oppaan. Sellaisen, jolla on hallussaan oikea tieto. Ajaessani matkoillani maanteitä ja kaupunkien katuja navigaattorini sanoo minulle silloin tällöin ”käänny takaisin, jos mahdollista”, jopa hyvää moottoriliikennetietä ajaessani. On rakennettu uusia teitä ja navigaattoriparka ei ole ajan tasalla. Se haluaisi neuvoa minut oikealle tielle ja huutelee hädissään kehotusta palaamaan tutulle tielle.

Totuuden Henki eli Pyhä Henki on kuitenkin aina ajan tasalla. Hän on vieläpä reaaliajassa oppaanamme. Raamattukoulussa opiskelimme asioita joskus draaman avulla. Eräs ryhmä demonstroi sitä, miten jokin ihminen voi löytää tiensä Jumalan yhteyteen. Löytää siis tuon valkeuden tien. Ryhmän jäsenet edustivat erilaisia valinnanmahdollisuuksia, mitä ”Eero Etsiväinen” saattoi valita. Ihmettelin sitä, kun eräs ryhmän jäsen kulki koko ajan etsijän selän takana ja kuiski jotakin. Sitten huomasin, että takana kulkevan selkään oli liimattu lappu ”Pyhä Henki”. Erittäin hyvä kuva siitä, miten todellinen Jumalan Pyhä Henki on valmis opastamaan meitä ihan oikeasti.

Draamaryhmässä oli myös ”esirukoilija” ja ”uskovainen”. Molemmilla heillä oli oma tehtävänsä, kun he auttoivat ”Eero Etsiväistä”. Esirukoilija tasoittaa etsivälle tietä rukouksillaan ja uskovainen saa joskus olla etsivän vierellä, kun tämä luovuttaa elämänsä Jeesuksen käsiin. Sekä ”esirukoilija” että ”uskovainen” saavat Pyhän Hengen kautta tuoretta tietoa, mitä rukoilla, miten toimia.

Se, että ihminen löytää tien Jumalan yhteyteen ja on valmis elämään Jumalan yhteydessä, on aina Pyhän Hengen työn tulosta. Sen tuo raamattukoulun demonstraatio painoi mieleeni hyvin selvästi.

Jumala on yksi, yksi on myös välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.  Hän antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta.  1 Tim. 1: 5, 6. Jeesus sanoi, että hän lähettää Isän luota totuuden Hengen, ja totuuden Henki todistaa minusta, siis Jeesuksesta. Siinä on meidän mahdollisuutemme tulla tuntemaan, kuka on Jeesus.

Niin ja se totuus, johon meidän viime kädessä pitää peilata ratkaisumme ja koko elämämme, on Jumalan Sana, Raamattu. Se on lukittu ja salattu asiakirja ilman Pyhää Henkeä. Mutta Pyhä Henki on vierelläsi, kun luet Raamattua ja hän avaa Sanan niin, että ymmärrät. Kuka tietää, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Jumala ilmoittaa itsensä ja suunnitelmansa Sanansa ja Henkensä kautta.

Vanha virsi ”Totuuden Henki” on erittäin hyvä rukous ja ajankohtainen rukous tänä päivänä, kun rakennetaan kaikenlaisia uusia teitä ja navigaattoritkin ovat ymmällä.

UUDISTUKAA MIELELTÄNNE

”Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” Room. 12: 2

Muuttukaa, uudistukaa mieleltänne.

Sisäinen hengellinen elämä on kaiken a ja o. Se on lähtökohta siihen, että osaa arvioida tätä aikaa ja ennen kaikkea osaa tutkia, mikä on Jumalan tahto, ja se on myös edellytys, että löytää Jumalan tahdon.

Eräs Kiinan kotiseurakuntaliikkeen johtajista kertoo havainneensa, että ilman suurta ihmettä on jopa yhden ainoan kadotetun sielun uskoon tuleminen täysin mahdotonta. Näin hän on havainnut siitä huolimatta, että Kiinassa etenee voimakas hengellinen herätys. Kiinassa lienee tänä päivänä ainakin 100 miljoonaa kristittyä, kun reilu puoli vuosisata sitten vain noin kolme neljä miljoonaa.

Kotiseurakuntaliikkeen johtaja perustelee näkemystään. Ihmiset ovat sielunvihollisen ja tämän maailman kahleissa, eikä heitä saa suostutelluksi sisälle Jumalan valtakuntaan. Voi yrittää suostutella, mutta se ei auta, sillä ihmiset ovat kahleissa, joita he itse eivät kykene katkaisemaan, eivätkä useinkaan sitä edes itse näe. Samoin on turha yrittää muuttaa heidän ulkoista käytöstään, jos heillä ei ole sisäistä hengellistä elämää, jonka vain Jeesus voi antaa.

Uudistuminen mieleltään antaa sykettä sisäiseen hengelliseen elämään. Miten paljon mielenkiintoisemmaksi elämä tuleekaan. Eikä mikään voita sitä, kun saa kokea Pyhän Hengen antaman levon ja mielen tasapainon omassa elämässään.

Uudistunut mieli ja sisäinen hengellinen elämä vie etsimään Jumalan tahtoa. Jumalan tahdon löytyminen alkaa Jumalan kunnioittamisesta ja hänen tottelemisestaan. Saatamme hyvinkin kuulla ja ymmärtää Jumalan tahdon syvällä sydämessämme, melkein kuin aavistuksen kaltaisena. Tiedämme kyllä, mutta yhä vain asetamme ”villoja” Gideonin tapaan pelätessämme astua Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Ymmärrämme Jumalan tahdon, mutta jos emme tottele sitä, se valuu hukkaan.

Kun siirrämme syrjään oman tapamme ajatella ja omaksumme sen sijaan kokonaan uuden näkökulman – Jumalan näkökulman – alamme tunnistaa Jumalan tahtoa enemmän ja enemmän. Vähitellen tulee helpommaksi kuulla hänen äänensä eri tilanteissa. Eihän Jumala toki sanele vaatteittemme väriä tai hiustemme pituutta, mutta hän antaa meille hengelliset periaatteet. Hengelliset periaatteet, jotka toimivat myös jokapäiväisessä elämässä ja joita voidaan myös noudattaa jokapäiväisessä elämässä.

Siis älkää mukautuko tämän maailman menoon. Hengelliset periaatteet ja mielen uudistus vievät meidät uuteen elämäntyyliin. Vanha on kadonnut ja uusi on sijaan tullut.

Ja mikä parasta Jumala itse on valmistanut tämän uuden ihmisen, jonka voimme ja saamme pukea yllemme. Lainaan jälleen Paavalin sanoja. ”Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää.” Ef. 4: 23, 24.

Kiitos Jumalalle uudesta puvusta.